keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Salifobia

”Mulla menee täysin pasmat sekaisin, jos laite on varattu.” 

Näin kertoi eräs ystäväni, kun huomaa salilla ollessaan kuntosaliohjelmassaan olevan laitteen varatuksi. Kuulostaako tutulta?

Entäpä seuraavat:

”En uskalla mennä salille, kun kaikki katsoo, mitä teen siellä.”
”En osaa tehdä niillä laitteilla mitään.”
”En voi mennä näin huonossa kunnossa salille.”
”Mulla ei ole tarpeeksi hienoja ja uusia salivaatteita”.
”Kaikki salilla käyvät näyttävät Jutta Gustafsbergilta ja Bull Mentulalta.” 
”Mun painot on pienemmät kuin tuon naapuritreenaajan.”

Aika useasti kuulee edellä olevia mietteitä kuntosalilla treenaamisesta. Salille tekisi mieli mennä, mutta kynnys sinne lähtemiseen on liian suuri. Tässä muutamia seikkoja, jotka auttavat madaltamaan kynnystä salitreenaajaksi ryhtymiseen.

1. Salille voi mennä tutustumaan ja keskustelemaan henkilökunnan kanssa ilman jäsenyyspelkoa. Samalla voit haistella ilmapiiriä ja tarkistaa  minkälainen laitteisto siellä on ja miten laitteet on sijoiteltu sekä minkälainen asiakaskunta siellä käy. Ja onko siellä jotain muuta tarjontaa asiakkaille kuin vain kuntosali.

2. Jokainen kuntosalilla käynyt tietää, että treenatessa sitä keskittyy vain ja ainoastaan omaan tekemiseen. Siellä ei kukaan arvostele tekemisiäsi. Salilla käy kaikenlaisia ihmisiä. Omalla salillani olen nähnyt treenaajina aina teineistä mummoihin. Siellä ei kukaan naureskele kenellekään.  Apua saat muilta kanssatreenaajilta, jos sitä haluat. Rohkeasti vain kysymään neuvoa ongelmatilanteissa. Uskallan väittää, että kysyt keneltä tahansa, kukaan ei torppaa sinua. Salilla ei kuitenkaan väkisin auteta ja tungeta kenenkään seuraan, vaan saat rauhassa treenata, jos sitä haluat.

3. Salille menemistä ja siellä olemista voi helpottaa se, että treenaat ystäväsi kanssa. Vaikket koko aikaa siellä treenaisikaan ystävän kanssa, ylipäänsä jo sinne meneminen yhdessä auttaa menemään sinne uudestaan. Ystävän kanssa voitte jakaa tuntemuksia ja ihmetellä yhdessä kuntosalitunnelmaa. Seuraavilla kerroilla ehkä jo uskallat mennä yksin, kun olette yhdessä käyneet siellä aiemmin.

4. Kokemattoman salitreenaajan kannattaa hommata personal trainer. PT   tekee sinulle saliohjelman, jonka käytte yhdessä läpi ja samalla tutustutte laitteisiin. Hän neuvoo sinua löytämään liikkeiden oikeat suoritustavat. Salilla ei tule turhaa pyörimistä, kun sinulla on valmiiksi räätälöity ohjelma sekä laitteet ovat tuttuja. PT treenaa sinun apunasi ja tsemppaa sinua. Askarruttavissa asioissa häneltä voi kysyä neuvoja kaikissa saliin liittyvissä asioissa. PT olisi voinut sanoa hämilleen menneelle ystävälleni, että mene seuraavaan laitteeseen, jos ohjelman mukainen laite on varattu. Hän on siis sinun tuki ja turva aina, kun jokin asia mietityttää treenaamisessa.

5. Salivaatteiksi ei todellakaan tarvitse mitään uusinta uutta olevia fitnessvaatteita. Se on ihan ok, ettet pukeudu tiukkoihin trikoisiin. Se on ihan ok, ettei sinulla ole uusimpia Niken malliston treenitoppeja. Riittää, että sinä itse viihdyt salille valituissa treenivaatteissa, eikä ne rajoita liikeratojasi. Salilla yleensä hiki virtaa, joten loppujen lopuksi onko sillä väliä miltä näytät siellä?       

6. Suurin osa salitreenaajista tulee sinne kasvattamaan voimaa, kohottamaan kuntoa ja ylläpitämään sitä, kiinteytymään tai pudottamaan painoa. Salia varten ei tarvitse ruveta laihduttamaan. Miksi sinun pitäisi laihduttaa ennen salille menoa, koska salille menon yksi tarkoitus on se. Lisäksi sinusta ei tule yhtään huonompi treenaaja, jos laitat painoja vähemmän kuin naapuritreenaaja. Sitä paitsi paljon hienompaa on se, kun teet liikkeet oikeilla tekniikoilla vähemmillä painoilla.


Kun pääset alkuun, pelot pikkuhiljaa hälvenevät ja tulokset alkavat näkyä.
Kuntoilet itseäsi, etkä muita varten. Älä vertaa itseäsi muihin. Jokaisella on omat tavoitteet ja jokainen on joskus ollut aloittelija.

Kuntosalilla treenaamisesta saat henkistä ja fyysistä voimaa. Mikä tärkeintä, voitat pelkosi ja itsetuntosi kasvaa. Hyvän olon kehä on valmis. Takaan, että kun pääset alkukankeuden jälkeen vauhtiin, jäät nopeasti koukkuun!

-Maija


keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Istumisen helppous


 Oletko ikinä miettinyt, kuinka paljon istut päivän aikana?

Istumista tulee päivän aikana usein huomaamatta. Aamupala aloitetaan istumalla, työmatkat kuljetaan useimmiten autolla, töissä istutaan, lounas ja päivällinen syödään istuen, TV:tä katsotaan illalla istuen. Kännykkää räplätään istuen. Jos menet asioimaan esimerkiksi pankkiin, siellä kehotetaan: ”istu ole hyvä”. Jos kieltäydyt ja kerrot haluavasi seistä, sitä ehkä hieman oudoksutaan. Istuminen on tehty helpoksi ja houkuttelevaksi meille. Ympäristö on rakennettu sellaiseksi, että istuminen on luonnollinen tapa. Vaikka oikeastaan istuminen ei ole luonnollista, se on kaikkea muuta. Meitä ei olla luotu istumaan. Meidät on luotu liikkumaan.

Istumista on rinnastettu samankaltaisiin terveysriskeihin kuten tupakka ja ylipaino.
Viime viikolla sain kuunnella mielenkiintoista liikuntafysiologin ja väitöskirjatutkija Arto Pesolan –luentoa ”istuminen tappaa”. Pesola kertoi, että osa työntekijöistä saattaa olla passiivisena jopa 90% työajasta, yhtä paljon kuin häkissä pidettävät apinat. Liiallisella istumisella on vaikutusta moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä lihavuuteen. Istumisessa energiankulutus on alhainen, keho on levossa ja siten aineenvaihdunta hidastuu sekä veren rasvat alkavat kertyä keskivartaloon.  Jopa purkan pureskelu vie enemmän energiaa kuin istuminen. Istuessa etureiden lihakset ovat venyneessä asennossa sekä selkäranka on epäluonnollisessa asennossa. Puhumattakaan hartia- ja niskajännityksistä.

Televisiota katsova toimistotyöntekijä saattaa istua päivän aikana jopa yhdeksän tuntia. Vaikka liikkuisitkin useita tunteja viikossa, se ei ole tarpeeksi, jos olet muuten ollut passiivinen päivän aikana. Tunnin lenkki päivässä ei poista niitä haittoja, joita syntyy liiallisesta istumisesta. Arkiaktiivisuudella on päivittäisessä energiankulutuksessa ja kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa enemmän merkitystä kuin kuntoliikunnalla. Joskin kuntoa kohottaaksesi, sinun on liikuttava niin, että hengästyt ja hikoilet.

Positiivista on se, että jo pienillä asioilla voit vähentää istumisen vaaroja. Pyri lisäämään aktiivisuutta kaikessa, mitä teet. Passiivisuutta voit vähentää ja arkiaktiivisuutta lisätä muun muassa seuraavilla tavoilla:


1)    Nouse puolen tunnin välein ylös tuolista jaloittelemaan.
2)    Käytä seisomapöytiä.
3)    Käytä hissin sijaan rappusia.
4)    Pidä kokoukset ja palaverit kävellen.
5)    Kulje työmatkat kävellen tai pyörällä tai korvaa ainakin osa ajoneuvoilla kuljettavasta työmatkasta kävelyllä tai pyöräilyllä.
6)    Käy lounaalla työpaikan ulkopuolella, niin saat samalla happihyppelyn.
7)    Jätä auto mahdollisimman kauas kaupan sisäänkäynnistä.
8)    Tee kotitöitä, esim. vie roskat, hae posti.
9)    Televisiota katsoessa, tee lihaskuntoliikkeitä.
10) Kun puhut puhelimessa tai kuuntelet radiota, kävele samalla.



Jäit kiinni, istut lukiessasi tätä. Nyt ylös jaloittelemaan ja jumppaamaan!

-Maija